torstai 2. maaliskuuta 2017

Massan muokkaus paperia varten

Yleistä 
Massan käsittely sijoittuu massatehtaan ja paperitehtaan väliin. Ennen kuin mekaaninen tai/ja kemiallinen massa on valmis käytettäväksi paperinvalmistuksessa, sen ominaisuuksia on muokattava. Muokkaustapa ja määrä riippuu lopputuotteen laadusta. Nykyisin rakennetaan vain räätälöityjä paperinvalmistusprosesseja eli koko prosessi on suunniteltu tuottamaan tiettyä paperilaatua. Sellu- ja paperitehtaita on joko integroituja tai integroimattoma. Integroimattomassa sellu toimitetaan sellupaaleina, paalit pulpperoidaan paalipulpperissa. Tarvittaessa sellu kuidutetaan kuiduttimessa ja lopuksi jauhetaan jauhimissa. Integroiduissa sellu pumpataan putkimassana sellutehtaalta (massatehtaalta) paperitehtaalle, joskus käytetään myös kuivattua sellua (esim. kapasiteettisyyt). Erimassalajeja paperitehtaalle ovat: putkisellu, paalisellu, puolisellu, hierre, hioke ja uusiomassa. Ennen paperikonetta massaa muokataan ensin pulpperoimalla paalimassa (jos on), kuidutetaan, jauhetaan, puhdistetaan, sekoitetaan ja annostellaan massalajit sekä märässä päässä lisätään lisäaineet.

Pulpperointi 
Pulpperointi on massapaalien (tai paperikoneen hylkypaperin) massan käsittelyn ensimmäinen vaihe, joka tapahtuu pulpperissa. Siinä on tavallisesti yksi siipipyörä, joka pienten siivekkeittensä avulla saa altaassa olevan veden kiertoliikkeeseen, vedessä syntyy myös pieniä voimakkaita pyörteitä. Vesi ja kuivat sellupaalit syötetään pulpperiin, jossa veden kiertoliike saa massa-arkit sekaantumaan veteen ja pyörteet hajottavat ne. Siipipyörän ympärillä on tavallisesti kartiomainen rei’itetty rengaslevy (ns. siivilä), jonka läpi pulpperoitu massa lasketaan pulpperista massakyyppiin. Paperitehtaalla syntyy myös paperihylkyä, joka käsitellään yleensä omilla pulppereillaan. Pulpperi on yleensä pyöreä allas, joka on noin 4-40m3. Pulpperiin voi pudottaa 200kg massapaalin ja muutamassa minuutissa tämä on hajonnut kuiduiksi. M-501 kirjassa on annettu esimerkiksi pulpperi, jonka läpimitta on 2,4m, vuorokaudessa se sulputtaa 20-30 tonnia paperimassaa 4-5% sulpuksi. Pulpperissa on 65kW moottori hammasvaihteen tai voimansiirtohihan välityksellä pyörittää pulpperia.

Luentokalvoissa sanotaan massojen hajotuksen pulpperissa perustuvan mekaanisiin ja hydraulisiin voimiin, mekaaniset ovat tärkeitä alkuvaiheessa ja pääasiassa käytetään hyväksi hydraulisten voimien kuiduttavaa vaikutusta. Kalvoissa myös sanotaan pulpperointisakeuden nostavan kuituuntumisastetta eli mekaanisen voiman tarve alenee (suhteutettuna pulpperoitavan määrään) sakeuden noustessa ja taloudellinen tehokkuus paranee.  Diassa19 on vielä pulpperointisakeuden vaikutus kuituuntumisasteeseen kuvaaja. Kuvaajassa näkyy kuinka pulpperointisakeuden noustessa kuituuntumisaste pienenee (mekaaninen voima), hydraulisen- ja kokonaisvoiman tapauksessa pulpperointisakeuden noustessa kuituuntumisaste% suurenee. Kuvaajassa ei näy voimien määrää. Seuraavassa diassa (dia20) taas näkyy SQD (kuituuntumisasteen) ja energiankulutuksen yhteyden diassa. Sakeuden ollessa korkeampi (7-8%) on SQD kasvu jyrkempi kuin alemmassa sakeudessa (3-4%). Korkeammalla sakeudella saavutetaan vaadittu SQD paljon nopeammin kuin pienemmällä. Halutun SQD saavutuksen jälkeen matalampi sakeus ei saavuta samaa SQD energiankulutuksen noustessakaan. Kuvaajan on myös selkeästi merkitty energiansäästö sakeuksien välissä, joskaan ei määrää.
Pulpperit jaetaan:
·         Pystypulpperi – Pyöreähalkaisijainen säiliö, alhalla kartiomainen osa ja yläosa lieriö. Sekoitin, tyhjennys ja sihtilevyt on sijoitettua pohjalle. Korkeus noin 4-7m, yleensä sijoitettu kellarikerrokseen (missä tilaa), yläosa on ensimmäisen tai toisen kerroksen tasolla. Tehokkuus yleensä parempi kuin vaakapulpperin.
·         Vaakapulpperi – Sekoitin on asennettu vaakasuoraan asentoon ja tyhjennys sekä sihtilevyt ovat ammeen pystyseinässä. Korkeus on 2-3m, esim kartonkikoneiden alle (vähän tilaa).
·         Panostoiminen – Pulpperi täytetään tietyllä määrällä vettä ja paperia. Tämän jälkeen pulpperin roottori hajoittaa paperia tietyn ajan. Pulpperoinnin jälkeen panos pumpataan varastosäiliöön (koko 2,5 kertaa panoksen tilavuus), josta se jatkaa edelleen kuiduttimille tai jauhimille. Pulpperiin menevien sellupaalien paino mitataan, tämän avulla säädetään syötettävää vettä (ja sakeutta). Purkuvaiheessa (sakeus 4-5%), sulpun sakeus mitataan ja tämän avulla säädetään sulpun laimennusvesimäärä. Panospulpperissa vettä ja kuituainetta lisätään jaksottain. Hajotusaika on noin 15-30min ja sakeus 6-15% (luentokalvoissa 6-7%). Sihtilevyjen reikäkoko suuri, jotta massa tyhjenisi nopeasti. Tässä massasulppu on tasalaatuista (riittävällä hajotusajalla), mutta kapasiteetti on pieni.
·         Jatkuvatoiminen – Pulpperiin syötetään jatkuvasti massaa ja vettä. Sulppua pumpataan eteenpäin niin, että pulpperin pinta pysyisi vakiona. Vaatii kuiduttimen, pulpperia purkavan pumpun jälkeen. Pulpperointia hallitaan säätämällä pinnankorkeutta ja purkusakeutta. Pinnankorkeutta säädetään syötettävän veden avulla, sakeus syötettävän massan avulla (lisätään jatkuvasti). Sakeus jatkuvatoimisessa on 2-4% ja viipymäaika 3-10min. Sihtilevyn reikäkoko on pieni. Massasulppu ei ole tasalaatuista, mutta kapasiteetti on suuri.
Pulpperin valintaan vaikuttaa kapasiteetti- tila- ja laatutekijät. Pulpperointiin vaikuttaa:
·         Pulpperointiaika – Eli hajotusaika, riippuu kuituaineksesta. Aikaisemmin mainittiin, että panostoimisessa 15-30min, jatkuvatoimisessa 3-10min.
·         Pulpperin tyyppi ja teho – Pystypulpperin tehokkuus parempi. Pulpperityyppi riippuu myös halutusta paperilajista.
·         Lämpötila – Nosto nopeuttaa kuituuntumista. Veden viskositeeti laskee lämpötilan noustessa, vesi tunkeutuu kuituihin paremmin.
·         Sakeus – Aikasemmin mainittiin, että nosto parantaa hajotusta (tiettyyn rajaan saakka, sillä massan pumpattavuus laskee ja hidastaa sulpun liikettä pulpperissa)
·         PH – pH ollessa >7, massa hajoaa helpommin (kemikaaleilla säädetään)

Kuidutus x
Kuiduttimella parannetaan vaikeasti pulpperoituvien massojen sulputusta, kun pulpperi ei riitä irrottamaan kuituja toisistaan. Kuidutuksessa kuituja jatko käsitellään niin, että kuidut ovat erottuneita, kostuneita, joustavia/taipuisia ja ulkoisesti fibrilloituneita. Kuidutin hajottaa kuitukimput ja avaa yhdistävät sidokset sekä notkistaa kuituja, jolloin jauhatuksessa tapahtuu vähemmän katkeilua. Kuidutus toimii parhaiten sakeusalueella 4-5% (pulpperin purkuvaiheen sakeus), suurempi sakeus antaa paremman kuidutustuloksen. Tässäkin sakeuden nostoa rajoittaa pumpattavuus. Luentokalvojen mukaan tavoitteena on myös säilyttää massan suotautuvuusominaisuudet. Kuidutus näkyy sellun ominaisuuksissa vetolujuuden kasvuna. Kuidutus on energiatehokkaampaa kuin pulpperointi. Diassa25 näkyy kuinka kuidutuksella kuituuntumisaste nousee korkeammalle samalla energialla kuin pulpperoinnilla ja kuinka pelkkä pulpperointi ei riitä haluttuun kuituuntumisasteeseen. Kuiduttimet ovat pieniä laitteita, joilla on suuri kierrosnopeus(50r/s)/kehänopeus (40m/s). Kuiduttimen pyörijässä olevat nastat tai terät saavat aikaan pyörrevirtauksia ja nopeita painevaihteluita eli paineiskuja, jolloin kuitukimput hajoavat. Sekä pulpperointi että kuidutustulosta arvioidaan:
·         Visuaalisesti näytearkista – Kuidut, isommat palaset erottuvat arkissa. Arkin oltava heterogeeninen
·         Optisilla menetelmillä näytearkista – Laboratoriolaitteilla, esim. kuva-analysaattori
·         Massan laatuindeksi SQD – Mitataan näytearkin ja laboratorioarkin vetolujuudet, SQD lasketaan kaavasta: (näytearkin vetolujuus) / (laboratorion vetolujuus) * 100%. Laboratorioarkki on standardoidulla tavalla täysin hajotettu arkki. Helposti hajoaville 75% riittävä, vaikeammilla massoilla pitää olla korkeampi.
Laatuindeksin tuloksen perusteella arvioidaan hajotustoimintojen riittävyyttä. Tuloksen ollessa liian pieni pulpperointia säädetään pulpperointiin vaikuttavia tekijöitä. Kuidutukseen vaikuttaa:
·         Energia – Mitä suurempi energiankäyttö sitä parempi kuidutus. Tyypillisesti tarvitaan 15-30 kWh/bdmt, vaikeammille laaduille jopa 100kWh/bdmt.
·         Sakeus – Tavallisesti 4-5%. Aiemmin mainittiin, että korkeampi sakeus takaa paremman kuituuntumisen, tiettyyn rajaan asti.
·         Läpiajojen määrä – Parantaa kuituuntumista, mutta pienentää kapasiteettiä
·         Teräväli/kuvio – Hallitaan energian tarvetta

Jauhatus
Jauhatus tarkoittaa kuitujen mekaanista muokkausta. Jauhatuksella paperikuituja muokataan niin, että muodostumismahdollisuus lisääntyy ja paperi saa toivottuja ominaisuuksia. Ilman jauhatusta kuidut huopautuvat toisiinsa huonosti ja niistä valmistettu paperi on heikkoa ja epätasaisista. Jauhatuksen aiheuttama muutosteen laajuus kuitenkin vaihtelee, sillä osa kuiduista on voinut välttyä jauhatuksesta ja toiset taas ovat joutuneet voimakkaasti jauhatuksen kohteeksi. Luentokalvoihin on listattu jauhatuksen vaikutus kuituihin:
·         Kuidun ulkoisten kerrosten rikkoutuminen ja lohkeaminen. Hienoaineen muodostuminen.
·         Näkymättömien vaurioiden ja heikkojen kohtien syntyminen.
·         Kuituseinämän halkeileminen ja paikallinen sijoiltaanmeno.
·         Kuidun sisäkerrosten välisten vetysidosten rikkoutuminen.
·         Kuidun pinnalle muodostuu hemiselluloosasta geeli. Kuidun ulkopinnan fibrillaatio, "hapsuuntuminen”.
·         Kuitujen katkeileminen
·         Ulkoisten kerrosten lohkeaminen mahdollistaa veden tunkeutumisen kuituun ja kuidun turpoaminen.
·         Kuitujen venyminen ja/tai tiivistyminen
·         Kuitujen taipuisuuden paraneminen
·         Kuitujen suoristuminen (matalasakeusjauhatus), 2-6% sakeutusalue. Yleisin
·         Kuitujen kiertyminen (suursakeus jauhatus), yli 10% sakeutusalue
Jauhatus suoritetaan kuitu-vesiseoksena. Vedellä sulppu saadaan virtaavaan muotoon ja vesi on myös ratkaiseva tekijä jauhautumisen onnistumisessa. Vesi tunkeutuu kapillaari-ilmiön vaikutuksesta kuidun fibrillien väliin ja muihin huokosiin, jolloin se turvottaa kuituja. Jauhatuksessa kuidut joutuvat edestakaisen taivutuksen alaisiksi, mitä seuraa kerrosten välisten sidosten katkeileminen ja kuidun edelleen turpoaminen. Kuidun sisäisten vetysidosten rikkoutumista (sisäinen rakenne löystyy ja turpoaa) kutsutaan sisäiseksi fibrillaatioksi: muuttuvat taipuisaksi, muovautuvuus lisääntyy ja kimmoisuus paranee. Sisäinen fibrillaatio suurentaa myös kuidun ulkoista pintaa. Kun turvonneet kuidut joutuvat jauhimessa erilaisten voimien vaikutuksen alaisiksi, niiden kerrokset alkavat irrota toisistaan ja samalla alkaa tapahtua kuitujen voimakasta fibrilloitumista, fibrillien irtautumista sekä kuitujen ja fibrillien katkeilemista. Fibrillien irtautumista kutsutaan ulkoiseksi fibrillaatioksi. Mitä turpeammat kuidut sitä paremmin fibrillit irtaantuvat. Turpoamattomat kuidut katkeilevat jauhaessa myös, mutta paperilaatu on heikompaa. Ulkoisen ja sisäisen fibrillaation lisäksi on myös molekulaarinen fibrillaatio. Se tarkoittaa kuidun pinnalle jauhatuksen aikana muodostuneen kolloidisen pintaliuoksen aikaansaamaa kuidun huomattavaa turpoamista. Huomattava turpoaminen johtuu siitä, että kolloidinen pintaliuoksen muodostuminen on yhteydessä kuidun pintakerroksen amorfisen osan vetysidosten rikkoutumiseen, rikkouduttuaan sidokset muodostavat uusia sidoksia veden kanssa. Kolloidiliuos toimii liima-aineena, mahdollistaa tiheän vetysidosverkoston muodostumisen kuitujen väliin. Jauhatuksessa tapahtuu myös hemiselluloosan ja ligniinin liukenemista, 0,3-1% kuidun alkuperäispainosta.

Jauhatuksen määrä ja jauhatustapa (rajuus) vaikuttavaa massan ja paperin ominaisuuksien kehittymiseen. Jauhatuksen edistyessä paperin rakenne tiivistuu ja kuitujen sitoutuneisuus toisiinsa paranee: bulkki alenee (tiheys kasvaa), ilman läpäisevyys alenee ja paperin formaatio paranee. Paremman sitoutumisen myötä myös paperin vetolujuus kasvaa. Repäisylujuus saavuttaa maksiminsa jo aikaisessa vaiheessa, maksimin jälkeen lähtee selvään kasvuun. Puhkaisulujuus kasvaa samalla tavalla kuin vetolujuus. Diassa43 tämä on näytetty vielä kaavioissa, vetolujuus ja repäisylujuus ovat x-akselilla ja y-akselilla on kWh/t. Diassa44 x-akselilla ja y-akselilla näyttäisi olevan vetolujuus, puhkaisulujuus ja repäisylujuus, kuvasta ei oikein saa selvää. M-501 kirjassa on kuitenkin sama kaavio nimeltä ”lujuusominaisuuksien muuttuminen jauhatuksen kuluessa” eli määrätynlaisessa jauhatuksessa. X-akselilla olevat arvot ovat muuttujien arvot vetolujuus Nm/g, puhkaisulujuus kPa ja repäisylujuus Nm. Jauhatuksessa paperin optiset ominaisuudet huononevat ja kuitujen kontaktiala kasvaa, myös paperin sileys paranee ja karheus alenee.

Kuidut ovat jauhimessa flokkeina, eli kuitukimppuina, osa kulkee jauhatusvyöhykkeen läpi terien urissa (ei jauhaudu). Tämän takia jauhatus ei ole tasaista, aikaisemmin oli jo puhetta, että osa joutuu rajuun jauhatukseen ja osa ei ollenkaan. Flokkien paksuus on noin 1-5mm ja teräväli on 50-150mm. Jauhatus kohdistuu kuitukimppuihin. Jauhatuksella on suuri energian kulutus flokkien kuljettamisesta jauhimen läpi ja turbulenssin ylläpitämisen takia. Diassa48 on kuva jauhatusmekanismista. Kuidut joutuvat roottorin ja staattorin terien väliin, jossa ne jauhautuvat suoranaisen kosketuksen kautta leikkaavan tai hiertävän vaikutuksen alaisena. Jos terien väli on pieni, kuidut katkeilevat. Terien välin ollessa suuri (0,02-0,03mm, M-501 mukaan lähellä kuitujen paksuutta), kuidut eivät katkeile vaan halkeilevat ja murskaantuvat. Jauhatuksen voimana on joko terän kosketus tai paikallinen vesipyörre, siirtää liike-energiansa kuituflokkiin. Jauhatusprosessin kuvaukseen on kaksi parametria:
·         EOK (kWh/t) = Puhdas jauhatusteho/tuotantovirta jauhimen läpi – Jauhatuksen määrä puhtaalla ominaisenergiankulutuksella
·         OSK (Ws/m) = Puhdas jauhatusteho/leikkausnopeus – Jauhatustapa ominaissärmäkuormalla, kuvaa jauhatusiskujen intensiteettiä

Jauhimia on 3 erilaista:
·         Hollanteri – Tärkeimmät osat ovat terätukki, vastaterät ja allas. Sulppu kiertää altaassa molemmista päistä avoinna olevan seinämän ympäri. Käytetään nykyisin erikoispaperin valmistuksessa. Yksistään jaksoittain toimiva jauhin, ratkaiseva tekijä miksei sovellu nykyaikaisiin tehtaisiin.
·         Kartiojauhin – Käytetään usein sellun jauhatuksessa. Tärkeimmät osat ovat kartiomainen terätukki ja kiinteä kartiomainen vaippa. Kumpaankin on kiinnitetty pituussuntaisia teriä, joiden paksuus on 4-12mm. Terät ovat yleensä ruostumatonta terästä. Tärinän vaimentamiseksi terät ovat hiukan vinossa asennossa tai loivilla mutkilla. Sulppu ohjataan sisään kartion pienemmästä päästä se kulkeutuu jauhimen isompaan päähään ja sieltä poistoputkeen. Jauhtatusvaikutus riippuu kierrosnopeudesta ja terien paksuudesta. Hidaskierroksisella jauhimella sitä enemmän katkovaa mitä ohuemmat terät ovat. Nopeakierroksisemmalla ja paksuimmilla terillä jauhatus muuttuu repivämmäksi kierrosluvun kasvaessa.
·         Levyjauhin – Käytetään usein mekaanisen massan jauhatuksessa. Jauhimen terätukki on kiekon muotoinen. Terät on kiinnitetty kiekon molemmille sivuille sekä kiinteiden sivukiekkojen sisäpinnalle. Sulppu johdetaan sisään toisessa sivukiekossa olevasta aukosta ja se kulkeutuu terien välistä kehälle ja keskikiekon toista puolta takaisin keskustaan, josta se poistuu toisen sivukiekon aukosta.  Levyjauhimia on eri tyyppejä, voi olla kolmella tai kahdella kiekolla varustettu. Jauhatussakeuden ollessa 2-5%  sulppu syötetään pumpun avulla. Sakeuden ollessa 8-30% on käytettävä ruuvisyöttöistä jauhinta. Levyjauhimissa akseli on tavallisesti vaakasuorassa. Levyjauhimen kierrosnopeudet ovat yleensä 7-30r/s.
Kaikilla jauhimilla tehonottoa säädetään terien välistä etäisyyttä säätämällä. Jauhimen ottama teho jaetaan kahteen osaan: häviöteho ja puhdas jauhatusteho. Häviöteho on jauhimen ottama teho jauhimen pyöriessä vedellä täytettynä. Häviöteho nousee pyörimisnopeuden noustessa.

Sulppu voidaan jauhaa joko yhteis- tai erillisjauhatuksella eli jauhetaanko massakomponentit yhdessä vai erikseen (esim havu- ja lehtipuu). Erillisjauhatuksessa voidaan optimoida molempien lajien jauhatus, joten periaatteessa pitäisi olla parempi. Erillisjauhatusta käytetään esim. monikerroskartonkien valmistuksessa. Yhteisjauhatuksessa havupuutkuidut suojaavat lehtipuukuituja, kuitujen välisten kontaktien ansisosta saa hyvän jauhatusloksen. Soveltuvuus näihin jauhatuksiin näyttäisi olevan kuitujen kokoeron ja kuitujen kyky sitoutua toisiinsa vaikutus. Kuitenkaan käytännössä erot eivät ole laadultaan suuria. Erillisjauhatuksen investointi on kalliimpi, yhteisjauhatus on yleisesti käytössä.

·         Sellun jauhatus – Jauhatuksen tavoitteet riippuvat sellutyypistä, havupuulle paperien lujuuksien parantaminen ja lehtipuusellulla paperin optisia- ja painettavuusominaisuuksia.  Armeeraussellun jauhatus lisää kuitujen sitoutumiskykyä ja parantaa vetolujuutta, mutta katkoo ja heikentää kuituja ja repäisylujuutta. Armeeraussellu on havupuista valmistettu massa, jolla saadaan paperille lujuutta. Lyhytkuituisen sellun jauhatuksen tavoitteena on paperin optisten ja painettavuusominaisuuksien parantaminen kuitenkaan heikentämättä veto- ja repäisylujuuksia. Yhden jauhatusvaiheenmäärät vaihtelevat 20-200 kWh/t, sulfaatilla on korkeampi kuin sulfiitilla ja mekaanisen massan. Pitkille kuiduille teräharjan ja uran leveys sekä syvyys ovat korkeampia kuin lyhyille kuiduille.  
·         Mekaanisen massan jälkijauhatus – Tehdään matalassa sakeudessa, tärkeä osa prosessia. Suoritetaan juuri ennen massan annostelua paperikoneelle. Tavoitteena on kuituomisaiuuksien ja freenessin hienosäätö sekä ajettavuuden ja paino-ominaisuuksien parantaminen ja valmistuskustannusten minimointi. Laadun takia on tärkeää, että suoritetaan lähellä paperikonetta, sillä pitkä säilytysaika heikentää massan sitoutumiskykyä ja korkea lämpötila ja sakeus aiheuttavat latenssin palautumista. Jauhatuksessa käytetään sekä levy- että kartiojauhimia. Jauhimia on 1-2 sarjassa ja jauhatus suoritetaan 4-5% sakeudessa. Jauhatus parantaa vetolujuutta ja sitoutumiskykyä, pienentää karkeiden kuitujen paksuutta ja paperin huokoisuus paranee. Paperin valmistuskustannukset myös pienenevät sillä, energiankulutus alenee, kapasiteetti paranee ja armeeraussellun määrä pienenee. Mekaanisen massan jälkijauhatuksen vaikutukset (luentokalvoilta, pitkälti samoja mitä oli aikasemmin):
o   Massan freeness laskee
o   Veto- ja puhkaisulujuus paranevat aluksi, mutta huononevat pitkällisessä jauhatuksessa
o   Repäisylujuus säilyy tai paranee aluksi, mutta huononee pitkällisessä jauhatuksessa.
o   Kuidut lyhenevät, mutta jauhettaessa kiharaiset kuidut suoristuvat.
o   Massan pitkäkuituosuus pienenee
o   Massan keskipitkien kuitujen osuus kasvaa
o   Hienoaine/kuitu suhde ei muutu merkittävästi
o   Massan tikkupitoisuus laskee
o   Huokoisuus laskee ja ilmanvastus kasvaa
o   Tiheys kasvaa ja bulkki pienenee
o   Imukyky ja opasiteetti pienenevät
o   Sileys paranee.

Puhdistus
Ennen kuin sulppu johdetaan paperikoneelle, siitä on poistettava epäpuhtaudet. Hajaantumattomat kuitukimput ja tikut poistetaan sihdeillä, hiekka ja metallisirut erotetaan hiekkurin avulla.

Kuituraaka-aineiden sekoitus ja annostelu
Paperikoneelle tulevat massat ovat: mänty/koivusellu, hioke tai hierre, uusiomassa, koneen/päällystetty hylky ja kiekkosuotimelta talteenotettu massa. Annostelun tarkoituksena on säätää eri massojen suhde paperilajin vaatimusten mukaiseksi. Kaikille massoille on oma varastotorni. Torneista massa pumpataan annosteluun, jossa sakeus säädetään 3,5%. Annostelusäiliöstä massat pumpataan sekoitussäiliöön reseptin mukaisesti (riippuu paperilaadusta). Sekoitussäiliön jälkee on usein sakean massan lajittelu, jonka jälkeen on konesäiliö.

Yhteenveto
Samalla kun kirjoitin osakokonaisuutta, otin ylös myös mieltä askarruttavia asioita tai kysymyksiä. Kuvaajassa (dia9) ei näkynyt voimien määrää, joten oli hieman hankalaa tarkkailla sitä, M-501 kirjassa oli kuitenkin sama kuvaaja, joten onneksi siitä näki vähän tarkemmin. SQD puhuttiin kuituuntumisasteena, myöhemmin kuitenkin tuli esille, että se on massan laatuindeksi ja ihmettelinkin hieman asiaa lueskellessani siitä. Viittasin kuitenkin SQD kuituuntumisasteena, sillä se oli lyhyempi kirjoittaa. Luentkokalvoissa ei asiasta pahemmin mainittu ja eikä oikeastaan muuallakaan sen enemmän, yhdessä lähteessä kuitenkin sanottiin, että pulpperiin lisätään kemikaaleja massan kuituuntumisen ja musteen poiston helpottamiseksi. Kemikaalit ovat NaOH, na2siO3, H2O2, rasvahapposaippu 0,2-2,5% pitoisuuksissa (kaiken kaikkiaan). Itsellenikin on jäänyt tälläinen kuva, että sinne lisättäisiin jotain. Pulpperoinnissa käsiteltiin aika vähän hylkypaperin kuiduttamista ja mitä lämpötiloja siellä on, esim. normi hylylle lämpötilat ovat pienempiä kuin ML paperille. Puhuttiin enemmän tehoista jne. Kuidutus tuli suhteellisen nopeasti, huomasin myöhemmin, että olisi vielä lukenut kuumakuidutuksesta ja kuidutus tapahtuu yleensä sellunkeiton jälkeen, puskusäiliön tai pesurien välissä ennen viimeistä pesua. Listasin jauhatuksen vaikutukset, sillä vaikutti hyvältä listalta mikä luentokalvoissa oli, en kuitenkin osannut lähteä paremmin selittämään mistä johtuu, joten kirjoitin alemmas tekstin, jossa asiat tulivat hyvin ilmi, lista oli melkein turha jopa. Annostelu, sekoitus ja puhdistus jäi vähä lyhyeksi. Puhdistuksessa käsiteltiin hiekan, tikkujen jne poistoa, josta on ollut aikaisemmin puhetta, ne tapahtuvat mm pyörrepuhdistimella tai painesihdillä, nämä muistaakseni käytiin aikasemmin läpi, joten olisi ollut turhaa toistoa. Tietenkin mekaanisen massan ja sulpun puhdistaminen on hieman eri asia, mutta samalla periaatteella oikeastaan. Luentopäiväkirjassa käytiin ensin läpi jauhatus ja sen jälkeen vielä sellun ja mekaanisen massan jauhatus, tässä kohtaa alkoi puhti hieman loppua ja alkoi tuntua oikeastaan vanhan toistolta. Ameerausmassa tuli myös uutena asian, en ollut ennen kuullut. Ensiksi luulin sen olevan normimassaa jolle annettu hieno nimi, sitten pikaisella etsinnällä löytyikin sen olevan massaa joka on paperin runkona ja mistä se on valmistettu. Oli hieman outoa, että puhutaan sellun jauhatuksesta ja sitten yhtäkkiä armeerausmassasta, sitä tarkemmin selittämättä. Onneksi ei kuitenkaan ollut mitenkään erityisen monimutkainen asia. Kokonaisuutena oli ihan mukava aihe, jauhatus alkoi yhteis- ja erillisjauhatuksen kohdalla hieman tökkimään, sillä en ollut törmännyt tähän vielä ja jäi oikeastaan kuva, että ihan sama kumpaa käyttää, erillinen on vain kalliimpi. Jauhatus oli myös hieman monimutkaisempi kuin muut aiheen alueet, joten kesti kauemmin päästä sisälle asiaan. Koneeni myös sammutti itsensä yön aikana enkä ollut tietenkään tallentanut kaikkia lähteitä.

Lähteet
2.       Puusta paperiin, M-501, Massojen käsittely

8.       http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/30572/TMP.objres.441.pdf;jsessionid=DD7D885D7EB001E90070766B730B26EC?sequence=1

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti